{"id":105,"date":"2019-01-19T08:00:00","date_gmt":"2019-01-19T08:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.22fbc.fi\/?page_id=105"},"modified":"2019-01-23T11:41:02","modified_gmt":"2019-01-23T11:41:02","slug":"rahapelaamista-harrastavat-tiedemiehet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.22fbc.fi\/rahapelaamista-harrastavat-tiedemiehet\/","title":{"rendered":"Rahapelaamista harrastavat tiedemiehet"},"content":{"rendered":"
Isaac Newton ja Albert Einstein ovat esimerkkej\u00e4 tiedemiehist\u00e4, jotka ovat tarjonneet inspiraatiota tieteen lainalaisuuksien ja uhkapelaamisen yhteensovittamiselle. Einsteinin mukaan kvanttifysiikka on l\u00e4pikotaisin ennalta-arvattavaa ja n\u00e4in ollen helposti sovellettavissa pelaamiseen, kuten nopan heittoon ja siin\u00e4 onnistumiseen. Rahapelien olemusta ja niiden lainalaisuuksia onkin yritetty selvitt\u00e4\u00e4 aina tieteen kulta-ajoista, 1600-luvusta l\u00e4htien.<\/p>\n
1600-luvun alussa el\u00e4nyt italialainen fyysikko ja innokas uhkapelaaja Gerolamo Cardano oli yksi ensimm\u00e4isi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, joka ryhtyi k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n rahapelaamista matemaattisten kaavojen tarjoamin avuin. Perehdytty\u00e4\u00e4n asiaan l\u00e4pikotaisin, h\u00e4n julkaisi ohjekirjan onnistuneeseen uhkapelaamiseen. Teoksessa k\u00e4ytiin l\u00e4pi tietyss\u00e4 tilassa ja ajassa toistuvat piirteet, jotka tunnistamalla onnistuu sivuuttamaan hyv\u00e4n tuurin ja mittaamaan todenn\u00e4k\u00f6isyyden voittamiselle.<\/p>\n
Kanadalainen koomikko ja kirjailija Norm MacDonald oli yksi 90-luvun tunnetuimpia uhkapelureita, joka tuli tunnetuksi henkil\u00f6n\u00e4, joka teki vedonly\u00f6nnist\u00e4 taidetta laskemalla ja ennakoimalla pelien tuloksia etuk\u00e4teen. Normin suosikkipelit<\/a> saivat useasti ikimuistoisen lopun ja h\u00e4nen pelitottumuksistaan liikkuu monenlaisia tarinoita. Uskomattomista voittoputkistaan huolimatta, h\u00e4nen kerrotaan my\u00f6s h\u00e4vinneen koko omaisuutensa kahdesti.<\/p>\n Kasinolla viihtyv\u00e4 uhkapelaaja voi ottaa esimerkki\u00e4 kuuluisista teorioista ja metodeista. Fyysikkojen kehitt\u00e4mi\u00e4 metodeja, kuten kuuluisaa Monte Carlo -metodia, on sovellettu muun muassa nopan heitt\u00e4miseen ja rulettiin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyseisen pelin sek\u00e4 muiden uhkapelien kulku ei kuitenkaan noudata mit\u00e4\u00e4n tuttua kaavaa ja peliss\u00e4 loistamiseen vaaditaan sitkeyden lis\u00e4ksi tilannetajua ja loistavaa tuuria.<\/p>\n 1940-luvulla matematiikan opiskelija Albert Hibbs ja l\u00e4\u00e4ketieteen opiskelija Roy Walford p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t pit\u00e4\u00e4 tauon opinnoistaan ja suunnata Las Vegasiin ja soveltamaan yliopistossa oppimaansa tietoa uhkapelaamiseen. Opiskelijat vertailivat useiden pelikoneiden toimintaa ja tekiv\u00e4t niist\u00e4 laskelmia, joiden pohjalta he onnistuivat l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n voittamiselle otollisen kaavan. Lopulta he uskaltautuivat tekem\u00e4\u00e4n vedonly\u00f6ntej\u00e4, jotka toivat heille tuhansia dollareita.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n uhkapelit on suunniteltu niin, ett\u00e4 niiss\u00e4 on l\u00e4hes mahdotonta voittaa, vaikka hy\u00f6dynt\u00e4isi onnistuneesti loogista p\u00e4\u00e4ttelyketjua. Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 tiedemiehet ovat selvitt\u00e4neet uhkapeleihin sovellettavia eri tekij\u00f6iden variaatioita sek\u00e4 muuttujien keskin\u00e4isen vuorovaikutuksen ehtoja, ei hienovaraisia fysiikan lainalaisuuksia, kuten pallon nopeutta ja reitti\u00e4 voi koskaan t\u00e4ysin ennustaa sattumanvaraisessa ja muutoksille alttiissa pelitilanteessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Isaac Newton ja Albert Einstein ovat esimerkkej\u00e4 tiedemiehist\u00e4, jotka ovat tarjonneet inspiraatiota tieteen lainalaisuuksien ja uhkapelaamisen yhteensovittamiselle. Einsteinin mukaan kvanttifysiikka on l\u00e4pikotaisin ennalta-arvattavaa ja n\u00e4in ollen helposti sovellettavissa pelaamiseen, kuten nopan heittoon ja siin\u00e4 onnistumiseen. Rahapelien olemusta ja niiden lainalaisuuksia… Continue Reading →<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":559,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"categories":[],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.22fbc.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/105"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.22fbc.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.22fbc.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.22fbc.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/559"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.22fbc.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=105"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.22fbc.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/105\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":106,"href":"https:\/\/www.22fbc.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/105\/revisions\/106"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.22fbc.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=105"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.22fbc.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=105"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.22fbc.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Sattumaa vai logiikkaa?<\/h2>\n